Mustaherukan C-vitamiinipitoisuuteen vaikuttavista tekijöistä

Vuosina 1960—1963 suoritetuissa C-vitamiinimäärityksissä todettiin samansuuntaisia eroja mustaherukkalajikkeiden kesken kuin aikaisemmin muissa maissa tehdyissä määrityksissä. Parhaita lajikkeita tässä suhteessa olivat Westwick Choice, Magnus, Roodknop, Boskoopin Jätti, Laxtons Tinker, Wellington xx...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: J. E. Hårdh
Format: Article
Language:English
Published: Scientific Agricultural Society of Finland 1964-01-01
Series:Agricultural and Food Science
Online Access:https://journal.fi/afs/article/view/71613
id doaj-55e5dde509324f3c9eac62467f5c0d3f
record_format Article
spelling doaj-55e5dde509324f3c9eac62467f5c0d3f2020-11-25T01:49:15ZengScientific Agricultural Society of FinlandAgricultural and Food Science1459-60671795-18951964-01-01361Mustaherukan C-vitamiinipitoisuuteen vaikuttavista tekijöistäJ. E. Hårdh0Yliopiston puutarhatieteen laitos, ViikVuosina 1960—1963 suoritetuissa C-vitamiinimäärityksissä todettiin samansuuntaisia eroja mustaherukkalajikkeiden kesken kuin aikaisemmin muissa maissa tehdyissä määrityksissä. Parhaita lajikkeita tässä suhteessa olivat Westwick Choice, Magnus, Roodknop, Boskoopin Jätti, Laxtons Tinker, Wellington xxx ja Silvergieter, heikoimpia Climax Black, Brödtorp ja Holger Danske. Marjojen C-vitamiinipitoisuus alenee kypsymisen edistyessä. Täysin raakojen ja kypsien marjojen kesken saattaa olla 30 %:n eroja tässä suhteessa. Lannoituksella ei havaittu selvää vaikutusta marjojen C-vitamiinipitoisuuteen. Säätekijöiden ja päivänpituuden vaikutusta ei tutkimuksissa voitu osoittaa, mutta näytti siltä, että alhainen lämpötila marjojen kypsymisen aikana heinäkuussa sekä pitkä päivä edistäisivät marjojen C-vitamiinipitoisuutta.https://journal.fi/afs/article/view/71613
collection DOAJ
language English
format Article
sources DOAJ
author J. E. Hårdh
spellingShingle J. E. Hårdh
Mustaherukan C-vitamiinipitoisuuteen vaikuttavista tekijöistä
Agricultural and Food Science
author_facet J. E. Hårdh
author_sort J. E. Hårdh
title Mustaherukan C-vitamiinipitoisuuteen vaikuttavista tekijöistä
title_short Mustaherukan C-vitamiinipitoisuuteen vaikuttavista tekijöistä
title_full Mustaherukan C-vitamiinipitoisuuteen vaikuttavista tekijöistä
title_fullStr Mustaherukan C-vitamiinipitoisuuteen vaikuttavista tekijöistä
title_full_unstemmed Mustaherukan C-vitamiinipitoisuuteen vaikuttavista tekijöistä
title_sort mustaherukan c-vitamiinipitoisuuteen vaikuttavista tekijöistä
publisher Scientific Agricultural Society of Finland
series Agricultural and Food Science
issn 1459-6067
1795-1895
publishDate 1964-01-01
description Vuosina 1960—1963 suoritetuissa C-vitamiinimäärityksissä todettiin samansuuntaisia eroja mustaherukkalajikkeiden kesken kuin aikaisemmin muissa maissa tehdyissä määrityksissä. Parhaita lajikkeita tässä suhteessa olivat Westwick Choice, Magnus, Roodknop, Boskoopin Jätti, Laxtons Tinker, Wellington xxx ja Silvergieter, heikoimpia Climax Black, Brödtorp ja Holger Danske. Marjojen C-vitamiinipitoisuus alenee kypsymisen edistyessä. Täysin raakojen ja kypsien marjojen kesken saattaa olla 30 %:n eroja tässä suhteessa. Lannoituksella ei havaittu selvää vaikutusta marjojen C-vitamiinipitoisuuteen. Säätekijöiden ja päivänpituuden vaikutusta ei tutkimuksissa voitu osoittaa, mutta näytti siltä, että alhainen lämpötila marjojen kypsymisen aikana heinäkuussa sekä pitkä päivä edistäisivät marjojen C-vitamiinipitoisuutta.
url https://journal.fi/afs/article/view/71613
work_keys_str_mv AT jehardh mustaherukancvitamiinipitoisuuteenvaikuttavistatekijoista
_version_ 1725007736284905472