Mustaherukan C-vitamiinipitoisuuteen vaikuttavista tekijöistä
Vuosina 1960—1963 suoritetuissa C-vitamiinimäärityksissä todettiin samansuuntaisia eroja mustaherukkalajikkeiden kesken kuin aikaisemmin muissa maissa tehdyissä määrityksissä. Parhaita lajikkeita tässä suhteessa olivat Westwick Choice, Magnus, Roodknop, Boskoopin Jätti, Laxtons Tinker, Wellington xx...
Main Author: | |
---|---|
Format: | Article |
Language: | English |
Published: |
Scientific Agricultural Society of Finland
1964-01-01
|
Series: | Agricultural and Food Science |
Online Access: | https://journal.fi/afs/article/view/71613 |
id |
doaj-55e5dde509324f3c9eac62467f5c0d3f |
---|---|
record_format |
Article |
spelling |
doaj-55e5dde509324f3c9eac62467f5c0d3f2020-11-25T01:49:15ZengScientific Agricultural Society of FinlandAgricultural and Food Science1459-60671795-18951964-01-01361Mustaherukan C-vitamiinipitoisuuteen vaikuttavista tekijöistäJ. E. Hårdh0Yliopiston puutarhatieteen laitos, ViikVuosina 1960—1963 suoritetuissa C-vitamiinimäärityksissä todettiin samansuuntaisia eroja mustaherukkalajikkeiden kesken kuin aikaisemmin muissa maissa tehdyissä määrityksissä. Parhaita lajikkeita tässä suhteessa olivat Westwick Choice, Magnus, Roodknop, Boskoopin Jätti, Laxtons Tinker, Wellington xxx ja Silvergieter, heikoimpia Climax Black, Brödtorp ja Holger Danske. Marjojen C-vitamiinipitoisuus alenee kypsymisen edistyessä. Täysin raakojen ja kypsien marjojen kesken saattaa olla 30 %:n eroja tässä suhteessa. Lannoituksella ei havaittu selvää vaikutusta marjojen C-vitamiinipitoisuuteen. Säätekijöiden ja päivänpituuden vaikutusta ei tutkimuksissa voitu osoittaa, mutta näytti siltä, että alhainen lämpötila marjojen kypsymisen aikana heinäkuussa sekä pitkä päivä edistäisivät marjojen C-vitamiinipitoisuutta.https://journal.fi/afs/article/view/71613 |
collection |
DOAJ |
language |
English |
format |
Article |
sources |
DOAJ |
author |
J. E. Hårdh |
spellingShingle |
J. E. Hårdh Mustaherukan C-vitamiinipitoisuuteen vaikuttavista tekijöistä Agricultural and Food Science |
author_facet |
J. E. Hårdh |
author_sort |
J. E. Hårdh |
title |
Mustaherukan C-vitamiinipitoisuuteen vaikuttavista tekijöistä |
title_short |
Mustaherukan C-vitamiinipitoisuuteen vaikuttavista tekijöistä |
title_full |
Mustaherukan C-vitamiinipitoisuuteen vaikuttavista tekijöistä |
title_fullStr |
Mustaherukan C-vitamiinipitoisuuteen vaikuttavista tekijöistä |
title_full_unstemmed |
Mustaherukan C-vitamiinipitoisuuteen vaikuttavista tekijöistä |
title_sort |
mustaherukan c-vitamiinipitoisuuteen vaikuttavista tekijöistä |
publisher |
Scientific Agricultural Society of Finland |
series |
Agricultural and Food Science |
issn |
1459-6067 1795-1895 |
publishDate |
1964-01-01 |
description |
Vuosina 1960—1963 suoritetuissa C-vitamiinimäärityksissä todettiin samansuuntaisia eroja mustaherukkalajikkeiden kesken kuin aikaisemmin muissa maissa tehdyissä määrityksissä. Parhaita lajikkeita tässä suhteessa olivat Westwick Choice, Magnus, Roodknop, Boskoopin Jätti, Laxtons Tinker, Wellington xxx ja Silvergieter, heikoimpia Climax Black, Brödtorp ja Holger Danske. Marjojen C-vitamiinipitoisuus alenee kypsymisen edistyessä. Täysin raakojen ja kypsien marjojen kesken saattaa olla 30 %:n eroja tässä suhteessa. Lannoituksella ei havaittu selvää vaikutusta marjojen C-vitamiinipitoisuuteen. Säätekijöiden ja päivänpituuden vaikutusta ei tutkimuksissa voitu osoittaa, mutta näytti siltä, että alhainen lämpötila marjojen kypsymisen aikana heinäkuussa sekä pitkä päivä edistäisivät marjojen C-vitamiinipitoisuutta. |
url |
https://journal.fi/afs/article/view/71613 |
work_keys_str_mv |
AT jehardh mustaherukancvitamiinipitoisuuteenvaikuttavistatekijoista |
_version_ |
1725007736284905472 |