Lannoitustavan vaikutus perunasadon kehittymiseen ja sadon laatuun

Lannoitteiden rivimultausta ja sijoitusta verrattiin pintalannoitukseen vuosina 1968—72 järjestetyissä kokeissa Hankkijan kasvinjalostuslaitoksella ja Maatalouskoneiden tutkimuslaitoksella. Kokeissa käytettiin kahta lannoitustasoa, 650 ja 1300 kg/ha Yklv. Lannoituksen kaksinkertaistaminen nosti muku...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Eero Varis, Ilmo Lannetta
Format: Article
Language:English
Published: Scientific Agricultural Society of Finland 1974-09-01
Series:Agricultural and Food Science
Online Access:https://journal.fi/afs/article/view/71891
id doaj-4a96322d077e408a993fd929190a0f7c
record_format Article
spelling doaj-4a96322d077e408a993fd929190a0f7c2020-11-24T21:39:01ZengScientific Agricultural Society of FinlandAgricultural and Food Science1459-60671795-18951974-09-01463Lannoitustavan vaikutus perunasadon kehittymiseen ja sadon laatuun Eero Varis0Ilmo Lannetta1Hankkijan kasvinjalostuslaitos, Hyrylä Maatalouskoneiden tutkimuslaitos, Rukkila Lannoitteiden rivimultausta ja sijoitusta verrattiin pintalannoitukseen vuosina 1968—72 järjestetyissä kokeissa Hankkijan kasvinjalostuslaitoksella ja Maatalouskoneiden tutkimuslaitoksella. Kokeissa käytettiin kahta lannoitustasoa, 650 ja 1300 kg/ha Yklv. Lannoituksen kaksinkertaistaminen nosti mukulasatoa keskimäärin 12 %. Rivimultaus lisäsi satoa 6 % ja sijoitus 11 % pintalannoitukseen verrattuna. Lannoituksen määrä vaikutti huomattavasti lannoitustavan antamaan tulokseen. Alemmalla lannoitustasolla rivimultaus nosti satoa 7%, sijoitus 18 %. Suurempaa lannoite määrää käytettäessä vastaavat sadonlisäykset olivat molemmissa tapauksissa 5 %. Tärkkelyspitoisuus aleni 0.5 %-yksikköä lannoituksen määrää lisättäessä. Lannoitustapa ei vaikuttanut tärkkelyspitoisuuteen merkitsevästi, joskin rivimultaus tuotti hiukan muita korkeampia pitoisuuksia. Tärkkelyssadot noudattivat mukulasatoja. Suurten mukuloiden määrä lisääntyi lannoitusta lisättäessä. Lannoitustapa ei vaikuttanut merkitsevästi lajittelutulokseen, joskin selviä eroja vuosittain todettiin. Lannoituksen lisääminen aiheutti rupisuuden ja seittisten mukuloiden määrän lievän lisääntymisen. Lannoitustapa ei vaikuttanut mukuloiden terveyteen. Kasvututkimus osoitti lannoitteiden multauksen tai sijoituksen nopeuttavan ja lisäävän perunan vegetatiivista kasvua jopa enemmän kuin lannoituksen määrän kaksinkertaistaminen. Suurempaa lannoitemäärää käytettäessä rivimultaus oli edullisempi kuin sijoitus. Versojen määrä vaihteli vuosittain (4.3—5.3) huomattavasti enemmän kuin lannoituksen määrästä tai tavasta johtuen. Rivimultaus tuotti suurta lannoitemäärää käytettäessä muita runsaamman versojen määrän. Mukuloiden määrä kasvia kohti vaihteli runsaasti vuodesta toiseen (8.6- 13.5). Mukuloiden määrä lisääntyi huomattavasti kasvukauden alkupuolella rivimultausta ja varsinkin sijoitusta käytettäessä. Loppukesällä erot pienenivät.https://journal.fi/afs/article/view/71891
collection DOAJ
language English
format Article
sources DOAJ
author Eero Varis
Ilmo Lannetta
spellingShingle Eero Varis
Ilmo Lannetta
Lannoitustavan vaikutus perunasadon kehittymiseen ja sadon laatuun
Agricultural and Food Science
author_facet Eero Varis
Ilmo Lannetta
author_sort Eero Varis
title Lannoitustavan vaikutus perunasadon kehittymiseen ja sadon laatuun
title_short Lannoitustavan vaikutus perunasadon kehittymiseen ja sadon laatuun
title_full Lannoitustavan vaikutus perunasadon kehittymiseen ja sadon laatuun
title_fullStr Lannoitustavan vaikutus perunasadon kehittymiseen ja sadon laatuun
title_full_unstemmed Lannoitustavan vaikutus perunasadon kehittymiseen ja sadon laatuun
title_sort lannoitustavan vaikutus perunasadon kehittymiseen ja sadon laatuun
publisher Scientific Agricultural Society of Finland
series Agricultural and Food Science
issn 1459-6067
1795-1895
publishDate 1974-09-01
description Lannoitteiden rivimultausta ja sijoitusta verrattiin pintalannoitukseen vuosina 1968—72 järjestetyissä kokeissa Hankkijan kasvinjalostuslaitoksella ja Maatalouskoneiden tutkimuslaitoksella. Kokeissa käytettiin kahta lannoitustasoa, 650 ja 1300 kg/ha Yklv. Lannoituksen kaksinkertaistaminen nosti mukulasatoa keskimäärin 12 %. Rivimultaus lisäsi satoa 6 % ja sijoitus 11 % pintalannoitukseen verrattuna. Lannoituksen määrä vaikutti huomattavasti lannoitustavan antamaan tulokseen. Alemmalla lannoitustasolla rivimultaus nosti satoa 7%, sijoitus 18 %. Suurempaa lannoite määrää käytettäessä vastaavat sadonlisäykset olivat molemmissa tapauksissa 5 %. Tärkkelyspitoisuus aleni 0.5 %-yksikköä lannoituksen määrää lisättäessä. Lannoitustapa ei vaikuttanut tärkkelyspitoisuuteen merkitsevästi, joskin rivimultaus tuotti hiukan muita korkeampia pitoisuuksia. Tärkkelyssadot noudattivat mukulasatoja. Suurten mukuloiden määrä lisääntyi lannoitusta lisättäessä. Lannoitustapa ei vaikuttanut merkitsevästi lajittelutulokseen, joskin selviä eroja vuosittain todettiin. Lannoituksen lisääminen aiheutti rupisuuden ja seittisten mukuloiden määrän lievän lisääntymisen. Lannoitustapa ei vaikuttanut mukuloiden terveyteen. Kasvututkimus osoitti lannoitteiden multauksen tai sijoituksen nopeuttavan ja lisäävän perunan vegetatiivista kasvua jopa enemmän kuin lannoituksen määrän kaksinkertaistaminen. Suurempaa lannoitemäärää käytettäessä rivimultaus oli edullisempi kuin sijoitus. Versojen määrä vaihteli vuosittain (4.3—5.3) huomattavasti enemmän kuin lannoituksen määrästä tai tavasta johtuen. Rivimultaus tuotti suurta lannoitemäärää käytettäessä muita runsaamman versojen määrän. Mukuloiden määrä kasvia kohti vaihteli runsaasti vuodesta toiseen (8.6- 13.5). Mukuloiden määrä lisääntyi huomattavasti kasvukauden alkupuolella rivimultausta ja varsinkin sijoitusta käytettäessä. Loppukesällä erot pienenivät.
url https://journal.fi/afs/article/view/71891
work_keys_str_mv AT eerovaris lannoitustavanvaikutusperunasadonkehittymiseenjasadonlaatuun
AT ilmolannetta lannoitustavanvaikutusperunasadonkehittymiseenjasadonlaatuun
_version_ 1725933154784509952