Opettajankoulutuksen opiskelijavalintojen uudistamisen jatkumo
Opiskelijavalinnat ovat opettajankoulutuksessa muun korkeakoulutuksen tapaan keskellä poikkeuksellisen suurta myllerrystä. Todistusvalinnan painoarvon lisäämisen kaltaisten yleisreformien ohella opettajankoulutuksessa toteutetaan myös alakohtaista valintauudistusta, jonka seurauksena siirrytään ait...
Main Authors: | , |
---|---|
Format: | Article |
Language: | Finnish |
Published: |
Finnish Society for the History of Education
2020-10-01
|
Series: | Kasvatus & Aika |
Subjects: | |
Online Access: | https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/90951 |
id |
doaj-40e841b3225e4250a67305692c3729de |
---|---|
record_format |
Article |
spelling |
doaj-40e841b3225e4250a67305692c3729de2020-11-25T03:58:37ZfinFinnish Society for the History of EducationKasvatus & Aika1797-22992020-10-0114310.33350/ka.90951Opettajankoulutuksen opiskelijavalintojen uudistamisen jatkumoVille Mankki0Pekka Räihä1Tampereen yliopistoTampereen yliopisto Opiskelijavalinnat ovat opettajankoulutuksessa muun korkeakoulutuksen tapaan keskellä poikkeuksellisen suurta myllerrystä. Todistusvalinnan painoarvon lisäämisen kaltaisten yleisreformien ohella opettajankoulutuksessa toteutetaan myös alakohtaista valintauudistusta, jonka seurauksena siirrytään aitoon yhteisvalintaan. Artikkelissamme tarkastelemme, miten vuoden 2020 mittavat muutokset suhteutuvat siihen valintauudistusten jatkumoon, jota luokanopettajakoulutuksen historiassa on toteutettu. Erityisaseman artikkelissamme saavat vuoden 1989 sukupuolikiintiön poistuminen, vuoden 1997 valintojen aikaistaminen elokuulta kesäkuulle, vuonna 2007 valtakunnalliseksi laajentunut VAKAVA-yhteistyö sekä näiden uudistusten syyt ja niistä koituneet seuraukset. Artikkelimme osoittaa, että loogiseen päättelyyn nojaaminen on opiskelijavalintojen kehittämisessä runsaasti käytetty, mutta varsin tehoton keino. Tämä on havaittavissa paitsi opettajankoulutuksessa myös korkeakoulutuksessa laajemmin: toteutetuilla valintauudistuksilla on harvoin saavutettu niille ennalta asetettuja tavoitteita. Sen sijaan uudistuksia vaikuttavat usein leimaavan erilaiset ei-aiotut sivuvaikutukset. https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/90951opettajankoulutusopiskelijavalinnatpääsykoesoveltuvuuskoe |
collection |
DOAJ |
language |
Finnish |
format |
Article |
sources |
DOAJ |
author |
Ville Mankki Pekka Räihä |
spellingShingle |
Ville Mankki Pekka Räihä Opettajankoulutuksen opiskelijavalintojen uudistamisen jatkumo Kasvatus & Aika opettajankoulutus opiskelijavalinnat pääsykoe soveltuvuuskoe |
author_facet |
Ville Mankki Pekka Räihä |
author_sort |
Ville Mankki |
title |
Opettajankoulutuksen opiskelijavalintojen uudistamisen jatkumo |
title_short |
Opettajankoulutuksen opiskelijavalintojen uudistamisen jatkumo |
title_full |
Opettajankoulutuksen opiskelijavalintojen uudistamisen jatkumo |
title_fullStr |
Opettajankoulutuksen opiskelijavalintojen uudistamisen jatkumo |
title_full_unstemmed |
Opettajankoulutuksen opiskelijavalintojen uudistamisen jatkumo |
title_sort |
opettajankoulutuksen opiskelijavalintojen uudistamisen jatkumo |
publisher |
Finnish Society for the History of Education |
series |
Kasvatus & Aika |
issn |
1797-2299 |
publishDate |
2020-10-01 |
description |
Opiskelijavalinnat ovat opettajankoulutuksessa muun korkeakoulutuksen tapaan keskellä poikkeuksellisen suurta myllerrystä. Todistusvalinnan painoarvon lisäämisen kaltaisten yleisreformien ohella opettajankoulutuksessa toteutetaan myös alakohtaista valintauudistusta, jonka seurauksena siirrytään aitoon yhteisvalintaan. Artikkelissamme tarkastelemme, miten vuoden 2020 mittavat muutokset suhteutuvat siihen valintauudistusten jatkumoon, jota luokanopettajakoulutuksen historiassa on toteutettu. Erityisaseman artikkelissamme saavat vuoden 1989 sukupuolikiintiön poistuminen, vuoden 1997 valintojen aikaistaminen elokuulta kesäkuulle, vuonna 2007 valtakunnalliseksi laajentunut VAKAVA-yhteistyö sekä näiden uudistusten syyt ja niistä koituneet seuraukset. Artikkelimme osoittaa, että loogiseen päättelyyn nojaaminen on opiskelijavalintojen kehittämisessä runsaasti käytetty, mutta varsin tehoton keino. Tämä on havaittavissa paitsi opettajankoulutuksessa myös korkeakoulutuksessa laajemmin: toteutetuilla valintauudistuksilla on harvoin saavutettu niille ennalta asetettuja tavoitteita. Sen sijaan uudistuksia vaikuttavat usein leimaavan erilaiset ei-aiotut sivuvaikutukset.
|
topic |
opettajankoulutus opiskelijavalinnat pääsykoe soveltuvuuskoe |
url |
https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/90951 |
work_keys_str_mv |
AT villemankki opettajankoulutuksenopiskelijavalintojenuudistamisenjatkumo AT pekkaraiha opettajankoulutuksenopiskelijavalintojenuudistamisenjatkumo |
_version_ |
1724456247649894400 |