Pakettipellot, niiden käyttö ja hoito Keski-Suomessa vuonna 1974

Keskisuomalainen pellonvaraustila ei ominaisuuksiltaan paljoa poikkea alueen muista maatiloista. Koko valtakuntaa ajatellen erot maan eri osien välillä nimenomaan peltojen koossa ja sijainnissa ovat kuitenkin niin suuret, että kovin laajoihin yleistyksiin ei tämänkään tutkimuksen pohjalta voida menn...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Heikki Hokkanen
Format: Article
Language:English
Published: Scientific Agricultural Society of Finland 1979-01-01
Series:Agricultural and Food Science
Online Access:https://journal.fi/afs/article/view/72016
id doaj-1faf88a8d07f4505a59edcd92ceafcb0
record_format Article
spelling doaj-1faf88a8d07f4505a59edcd92ceafcb02020-11-25T00:17:32ZengScientific Agricultural Society of FinlandAgricultural and Food Science1459-60671795-18951979-01-01511Pakettipellot, niiden käyttö ja hoito Keski-Suomessa vuonna 1974 Heikki Hokkanen0Jyväskylän yliopisto, Biologian laitos, Yliopistonkatu 9, 40100 Jyväskylä 10Keskisuomalainen pellonvaraustila ei ominaisuuksiltaan paljoa poikkea alueen muista maatiloista. Koko valtakuntaa ajatellen erot maan eri osien välillä nimenomaan peltojen koossa ja sijainnissa ovat kuitenkin niin suuret, että kovin laajoihin yleistyksiin ei tämänkään tutkimuksen pohjalta voida mennä. Tutkimusalueella pakettipeltopalstat ovat enimmäkseen suhteellisen pienialaisia, avo-ojin varustettuja ja nurmen jälkeen paketoituja. Palstat sijaitsevat yleensä erillään muista pelloista, ja ne näkyvät useimmiten korkeintaan yhteen asumukseen. Yleiselle maantielle niistä näkyy hieman alle puolet ja vesialueelle vajaa kolmannes. Valtaosalla tiloista asutaan vakituisesti, ja ainakin osan vuotta asuttuna niistä on 91.7 %. Pellonvarauslain suomia peltojen käyttömahdollisuuksia on alueella käytetty hyväksi vähän, vain palstojen metsittäminen ja kotitarveperunan ja -juureksien viljely olivat jokseenkin yleisiä käyttötapoja. Noin puolella palstoista oli ollut jonkinlaista käyttöä kesällä 1974. Metsitys oli useimmiten kohdistunut pienimpiin ja syrjäisimpiin palstoihin, mikä onkin hyvin pellonvarauslain hengen mukaista. Muu käyttö kohdistui lähinnä tiloille, joilla oli muutakin toimintaa, ja palstoille, jotka sijaitsivat edullisesti. Niinpä laiduntaminen kohdistui usein palstoihin, joille oli kylvetty nurmi ja joita muutenkin hoidettiin, ja kotitarveviljely puolestaan asuttujen tilojen lähellä päärakennusta sijainneisiin palstoihin. Suurinta osaa pakettipelloista ei hoidettu mitenkään vuonna 1974. Yleisin hoitomenetelmä oli niitto — lähes kolmannes palstoista niitettiin. Pieni osa niistä kynnettiin, ja joitakin palstoja kulotettiin tai käsiteltiin torjunta-aineilla. Noin viidesosalle palstoista oli kylvetty nurmi paketointiaikana. Hoitotoimenpiteet, varsinkin niitto, ajoittuivat kuitenkin yleensä huonosti rikkakasvien leviämistä ajatellen. Hoito keskittyi lähinnä suurikokoisille, näkyvillä paikoilla sijainneille palstoille, mikä myös hyvin vastaa toimenpiteistä annettuja (minimi) ohjeita.https://journal.fi/afs/article/view/72016
collection DOAJ
language English
format Article
sources DOAJ
author Heikki Hokkanen
spellingShingle Heikki Hokkanen
Pakettipellot, niiden käyttö ja hoito Keski-Suomessa vuonna 1974
Agricultural and Food Science
author_facet Heikki Hokkanen
author_sort Heikki Hokkanen
title Pakettipellot, niiden käyttö ja hoito Keski-Suomessa vuonna 1974
title_short Pakettipellot, niiden käyttö ja hoito Keski-Suomessa vuonna 1974
title_full Pakettipellot, niiden käyttö ja hoito Keski-Suomessa vuonna 1974
title_fullStr Pakettipellot, niiden käyttö ja hoito Keski-Suomessa vuonna 1974
title_full_unstemmed Pakettipellot, niiden käyttö ja hoito Keski-Suomessa vuonna 1974
title_sort pakettipellot, niiden käyttö ja hoito keski-suomessa vuonna 1974
publisher Scientific Agricultural Society of Finland
series Agricultural and Food Science
issn 1459-6067
1795-1895
publishDate 1979-01-01
description Keskisuomalainen pellonvaraustila ei ominaisuuksiltaan paljoa poikkea alueen muista maatiloista. Koko valtakuntaa ajatellen erot maan eri osien välillä nimenomaan peltojen koossa ja sijainnissa ovat kuitenkin niin suuret, että kovin laajoihin yleistyksiin ei tämänkään tutkimuksen pohjalta voida mennä. Tutkimusalueella pakettipeltopalstat ovat enimmäkseen suhteellisen pienialaisia, avo-ojin varustettuja ja nurmen jälkeen paketoituja. Palstat sijaitsevat yleensä erillään muista pelloista, ja ne näkyvät useimmiten korkeintaan yhteen asumukseen. Yleiselle maantielle niistä näkyy hieman alle puolet ja vesialueelle vajaa kolmannes. Valtaosalla tiloista asutaan vakituisesti, ja ainakin osan vuotta asuttuna niistä on 91.7 %. Pellonvarauslain suomia peltojen käyttömahdollisuuksia on alueella käytetty hyväksi vähän, vain palstojen metsittäminen ja kotitarveperunan ja -juureksien viljely olivat jokseenkin yleisiä käyttötapoja. Noin puolella palstoista oli ollut jonkinlaista käyttöä kesällä 1974. Metsitys oli useimmiten kohdistunut pienimpiin ja syrjäisimpiin palstoihin, mikä onkin hyvin pellonvarauslain hengen mukaista. Muu käyttö kohdistui lähinnä tiloille, joilla oli muutakin toimintaa, ja palstoille, jotka sijaitsivat edullisesti. Niinpä laiduntaminen kohdistui usein palstoihin, joille oli kylvetty nurmi ja joita muutenkin hoidettiin, ja kotitarveviljely puolestaan asuttujen tilojen lähellä päärakennusta sijainneisiin palstoihin. Suurinta osaa pakettipelloista ei hoidettu mitenkään vuonna 1974. Yleisin hoitomenetelmä oli niitto — lähes kolmannes palstoista niitettiin. Pieni osa niistä kynnettiin, ja joitakin palstoja kulotettiin tai käsiteltiin torjunta-aineilla. Noin viidesosalle palstoista oli kylvetty nurmi paketointiaikana. Hoitotoimenpiteet, varsinkin niitto, ajoittuivat kuitenkin yleensä huonosti rikkakasvien leviämistä ajatellen. Hoito keskittyi lähinnä suurikokoisille, näkyvillä paikoilla sijainneille palstoille, mikä myös hyvin vastaa toimenpiteistä annettuja (minimi) ohjeita.
url https://journal.fi/afs/article/view/72016
work_keys_str_mv AT heikkihokkanen pakettipellotniidenkayttojahoitokeskisuomessavuonna1974
_version_ 1725379430925205504