Pakettipellot, niiden käyttö ja hoito Keski-Suomessa vuonna 1974

Keskisuomalainen pellonvaraustila ei ominaisuuksiltaan paljoa poikkea alueen muista maatiloista. Koko valtakuntaa ajatellen erot maan eri osien välillä nimenomaan peltojen koossa ja sijainnissa ovat kuitenkin niin suuret, että kovin laajoihin yleistyksiin ei tämänkään tutkimuksen pohjalta voida menn...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Heikki Hokkanen
Format: Article
Language:English
Published: Scientific Agricultural Society of Finland 1979-01-01
Series:Agricultural and Food Science
Online Access:https://journal.fi/afs/article/view/72016
Description
Summary:Keskisuomalainen pellonvaraustila ei ominaisuuksiltaan paljoa poikkea alueen muista maatiloista. Koko valtakuntaa ajatellen erot maan eri osien välillä nimenomaan peltojen koossa ja sijainnissa ovat kuitenkin niin suuret, että kovin laajoihin yleistyksiin ei tämänkään tutkimuksen pohjalta voida mennä. Tutkimusalueella pakettipeltopalstat ovat enimmäkseen suhteellisen pienialaisia, avo-ojin varustettuja ja nurmen jälkeen paketoituja. Palstat sijaitsevat yleensä erillään muista pelloista, ja ne näkyvät useimmiten korkeintaan yhteen asumukseen. Yleiselle maantielle niistä näkyy hieman alle puolet ja vesialueelle vajaa kolmannes. Valtaosalla tiloista asutaan vakituisesti, ja ainakin osan vuotta asuttuna niistä on 91.7 %. Pellonvarauslain suomia peltojen käyttömahdollisuuksia on alueella käytetty hyväksi vähän, vain palstojen metsittäminen ja kotitarveperunan ja -juureksien viljely olivat jokseenkin yleisiä käyttötapoja. Noin puolella palstoista oli ollut jonkinlaista käyttöä kesällä 1974. Metsitys oli useimmiten kohdistunut pienimpiin ja syrjäisimpiin palstoihin, mikä onkin hyvin pellonvarauslain hengen mukaista. Muu käyttö kohdistui lähinnä tiloille, joilla oli muutakin toimintaa, ja palstoille, jotka sijaitsivat edullisesti. Niinpä laiduntaminen kohdistui usein palstoihin, joille oli kylvetty nurmi ja joita muutenkin hoidettiin, ja kotitarveviljely puolestaan asuttujen tilojen lähellä päärakennusta sijainneisiin palstoihin. Suurinta osaa pakettipelloista ei hoidettu mitenkään vuonna 1974. Yleisin hoitomenetelmä oli niitto — lähes kolmannes palstoista niitettiin. Pieni osa niistä kynnettiin, ja joitakin palstoja kulotettiin tai käsiteltiin torjunta-aineilla. Noin viidesosalle palstoista oli kylvetty nurmi paketointiaikana. Hoitotoimenpiteet, varsinkin niitto, ajoittuivat kuitenkin yleensä huonosti rikkakasvien leviämistä ajatellen. Hoito keskittyi lähinnä suurikokoisille, näkyvillä paikoilla sijainneille palstoille, mikä myös hyvin vastaa toimenpiteistä annettuja (minimi) ohjeita.
ISSN:1459-6067
1795-1895