Miten tyttöjen ja poikien tehtävävalinnat yhteiskuntaopin ylioppilaskokeessa eroavat toisistaan ja mitä merkitystä asialla on?

Yhteiskuntaoppia voidaan pitää heikosti sukupuolittuneena oppiaineena, sillä perusopetuksessa tyttöjen ja poikien asenteet sitä kohtaan ovat samanlaiset ja lukiossa yhteiskuntaopin ylioppilaskokeen suorittajien sukupuolijakauma on hyvin tasainen. Yhteiskuntaoppi on kuitenkin moniaineksinen kokonais...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Jan Löfström
Format: Article
Language:Finnish
Published: Finnish Society for the History of Education 2019-03-01
Series:Kasvatus & Aika
Subjects:
Online Access:https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/79826
id doaj-1457b0b287fe4fd2aec1f2eba38ade93
record_format Article
spelling doaj-1457b0b287fe4fd2aec1f2eba38ade932020-11-25T03:06:39ZfinFinnish Society for the History of EducationKasvatus & Aika1797-22992019-03-0113110.33350/ka.79826Miten tyttöjen ja poikien tehtävävalinnat yhteiskuntaopin ylioppilaskokeessa eroavat toisistaan ja mitä merkitystä asialla on?Jan Löfström0Helsingin yliopisto Yhteiskuntaoppia voidaan pitää heikosti sukupuolittuneena oppiaineena, sillä perusopetuksessa tyttöjen ja poikien asenteet sitä kohtaan ovat samanlaiset ja lukiossa yhteiskuntaopin ylioppilaskokeen suorittajien sukupuolijakauma on hyvin tasainen. Yhteiskuntaoppi on kuitenkin moniaineksinen kokonaisuus: sen aiheita ovat politiikka, talous, laki ja sosiaalipolitiikka. Aikaisempien tutkimusten pohjalta voidaan olettaa, että pojilla ja tytöillä on eri tavalla kiinnostusta näihin aiheisiin. Tässä artikkelissa tutkitaan, millaisia ovat ne yhteiskuntaopin ylioppilaskokeen tehtävät, joita tytöt ja pojat ovat kokeessa valinneet selvimmin eri tavalla vuosina 2007–2014. Taloustieto osoittautuu tässä tarkastelussa alueeksi, jossa poikien ja tyttöjen valintojen erot ovat olleet selvimmät. Artikkelissa pohditaan tutkimustuloksen sanomaa sukupuolitietoisen opetuksen näkökulmasta ja muistutetaan, että oppiaineiden sukupuolittuneisuutta tutkittaessa on hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, mitä sukupuolittuneita rakenteita oppiaineiden sisällä on. https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/79826yhteiskuntaoppisukupuoliylioppilastutkintoreaalikokeet
collection DOAJ
language Finnish
format Article
sources DOAJ
author Jan Löfström
spellingShingle Jan Löfström
Miten tyttöjen ja poikien tehtävävalinnat yhteiskuntaopin ylioppilaskokeessa eroavat toisistaan ja mitä merkitystä asialla on?
Kasvatus & Aika
yhteiskuntaoppi
sukupuoli
ylioppilastutkinto
reaalikokeet
author_facet Jan Löfström
author_sort Jan Löfström
title Miten tyttöjen ja poikien tehtävävalinnat yhteiskuntaopin ylioppilaskokeessa eroavat toisistaan ja mitä merkitystä asialla on?
title_short Miten tyttöjen ja poikien tehtävävalinnat yhteiskuntaopin ylioppilaskokeessa eroavat toisistaan ja mitä merkitystä asialla on?
title_full Miten tyttöjen ja poikien tehtävävalinnat yhteiskuntaopin ylioppilaskokeessa eroavat toisistaan ja mitä merkitystä asialla on?
title_fullStr Miten tyttöjen ja poikien tehtävävalinnat yhteiskuntaopin ylioppilaskokeessa eroavat toisistaan ja mitä merkitystä asialla on?
title_full_unstemmed Miten tyttöjen ja poikien tehtävävalinnat yhteiskuntaopin ylioppilaskokeessa eroavat toisistaan ja mitä merkitystä asialla on?
title_sort miten tyttöjen ja poikien tehtävävalinnat yhteiskuntaopin ylioppilaskokeessa eroavat toisistaan ja mitä merkitystä asialla on?
publisher Finnish Society for the History of Education
series Kasvatus & Aika
issn 1797-2299
publishDate 2019-03-01
description Yhteiskuntaoppia voidaan pitää heikosti sukupuolittuneena oppiaineena, sillä perusopetuksessa tyttöjen ja poikien asenteet sitä kohtaan ovat samanlaiset ja lukiossa yhteiskuntaopin ylioppilaskokeen suorittajien sukupuolijakauma on hyvin tasainen. Yhteiskuntaoppi on kuitenkin moniaineksinen kokonaisuus: sen aiheita ovat politiikka, talous, laki ja sosiaalipolitiikka. Aikaisempien tutkimusten pohjalta voidaan olettaa, että pojilla ja tytöillä on eri tavalla kiinnostusta näihin aiheisiin. Tässä artikkelissa tutkitaan, millaisia ovat ne yhteiskuntaopin ylioppilaskokeen tehtävät, joita tytöt ja pojat ovat kokeessa valinneet selvimmin eri tavalla vuosina 2007–2014. Taloustieto osoittautuu tässä tarkastelussa alueeksi, jossa poikien ja tyttöjen valintojen erot ovat olleet selvimmät. Artikkelissa pohditaan tutkimustuloksen sanomaa sukupuolitietoisen opetuksen näkökulmasta ja muistutetaan, että oppiaineiden sukupuolittuneisuutta tutkittaessa on hyvä kiinnittää huomiota myös siihen, mitä sukupuolittuneita rakenteita oppiaineiden sisällä on.
topic yhteiskuntaoppi
sukupuoli
ylioppilastutkinto
reaalikokeet
url https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/79826
work_keys_str_mv AT janlofstrom mitentyttojenjapoikientehtavavalinnatyhteiskuntaopinylioppilaskokeessaeroavattoisistaanjamitamerkitystaasiallaon
_version_ 1724673168503734272