Tietosuoja
Henkilön perusoikeuksiin kuuluvat oikeus yksityisyyden suojaan ja oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Nämä perusoikeudet määrittävät suuresti terveydenhuollon toimintaa. Pohdintaa mainittujen kahden perusoikeuden välisestä ensisijaisuudesta on käyty hyvin vähän. Te...
Main Author: | |
---|---|
Format: | Article |
Language: | English |
Published: |
Finnish Social and Health Informatics Association
2015-03-01
|
Series: | Finnish Journal of eHealth and eWelfare |
Subjects: | |
Online Access: | https://journal.fi/finjehew/article/view/49622 |
id |
doaj-0352886abbb846e5b798c78b4538a099 |
---|---|
record_format |
Article |
spelling |
doaj-0352886abbb846e5b798c78b4538a0992021-04-21T13:10:31ZengFinnish Social and Health Informatics AssociationFinnish Journal of eHealth and eWelfare1798-07982015-03-0171TietosuojaJohanna Sorvettula0Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Seinäjoki Henkilön perusoikeuksiin kuuluvat oikeus yksityisyyden suojaan ja oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Nämä perusoikeudet määrittävät suuresti terveydenhuollon toimintaa. Pohdintaa mainittujen kahden perusoikeuden välisestä ensisijaisuudesta on käyty hyvin vähän. Terveydenhuoltoa ja yksityisyyttä säätelevien lakien lukumäärä on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Terveydenhuollon palvelujen parantamiseen tähtäävän lainsäädännön vuoksi on syytä tarkastella, onko taloudellinen panostus ollut oikeassa suhteessa saavutettuihin etuihin. Viimeisen viiden vuoden aikana lainsäädännön kehitys on yksityisyyden suojan toteuttamisessa vaatinut terveydenhuollossa merkittäviä taloudellisia panostuksia. Lainsäädännön asettamat vaatimukset tietojärjestelmille ja lainsäädännön jatkuvat muutokset ovat vaatineet mittavia järjestelmähankintoja sekä terveydenhuollon henkilökunnan runsasta kouluttamista. Samaan aikaan kuitenkin tietosuojan toteuttamisesta on tehty vaikeaa sekä kansalaisille että viranomaisille. Yksityisyyden suoja on ja on ollut merkittävä osa hyvää ammattitapaa, koska tietosuoja on aina ollut perusta terveydenhuollon toiminnalle. Lainsäädäntömuutokset eivät ole tuoneet merkittävää lisäarvoa yksityisyyden suojan toteutumiseen. Käyntimäärät terveydenhuollossa ovat viime vuosina lisääntyneet. Samalla käynnit potilasasiakirjoissa potilaan hoidon järjestämiseksi ja hoitamiseksi lisääntyvät. Samaan aikaan väärinkäytökset eivät ole kuitenkaan lisääntyneet. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä kymmenen vuoden aikana lainvastaisia käyttöjä on ollut yksi tai ei yhtään vuodessa. Riski on siis täysin olematon. Johtopäätöksenä voidaan todeta, ettei lainsäädäntömuutoksilla eikä niistä johtuvilla taloudellisilla panostuksilla ole voitu enää parantaa yksityisen suojan toteutumista. Henkilöllä on oikeus kieltää potilastietojensa käyttäminen häntä hoidettaessa julkisessa terveydenhuollossa. Kielto-oikeus voi johtaa tilanteisiin, joissa potilasta hoidetaan hätätilanteessa tiedolla, josta puuttuu merkittävä ja olennainen osa. Tilanne saattaa johtaa potilaan terveyden olennaiseen heikkenemiseen, lopulliseen terveyshaittaan tai jopa kuolemaan. Henkilön asema julkisen terveydenhuollon palvelujen kohteena tulisi pohtia uudelleen. Tässä pohdinnassa tulisi ottaa huomioon perusoikeuksien keskinäinen järjestys. Potilastietojen käyttämistä koskeva kielto-oikeus tulisi poistaa ja korvata laajalla informaatiovelvollisuudella. Riittävä potilastietojen käyttämistä ja luovuttamista koskeva lainsäädäntö on jo olemassa. Lisäksi Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö tulisi yhtenäistää. https://journal.fi/finjehew/article/view/49622yksityisyyden suojatietosuojahenkilötietopotilastietoperusoikeudetpotilaan kielto-oikeus |
collection |
DOAJ |
language |
English |
format |
Article |
sources |
DOAJ |
author |
Johanna Sorvettula |
spellingShingle |
Johanna Sorvettula Tietosuoja Finnish Journal of eHealth and eWelfare yksityisyyden suoja tietosuoja henkilötieto potilastieto perusoikeudet potilaan kielto-oikeus |
author_facet |
Johanna Sorvettula |
author_sort |
Johanna Sorvettula |
title |
Tietosuoja |
title_short |
Tietosuoja |
title_full |
Tietosuoja |
title_fullStr |
Tietosuoja |
title_full_unstemmed |
Tietosuoja |
title_sort |
tietosuoja |
publisher |
Finnish Social and Health Informatics Association |
series |
Finnish Journal of eHealth and eWelfare |
issn |
1798-0798 |
publishDate |
2015-03-01 |
description |
Henkilön perusoikeuksiin kuuluvat oikeus yksityisyyden suojaan ja oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Nämä perusoikeudet määrittävät suuresti terveydenhuollon toimintaa. Pohdintaa mainittujen kahden perusoikeuden välisestä ensisijaisuudesta on käyty hyvin vähän. Terveydenhuoltoa ja yksityisyyttä säätelevien lakien lukumäärä on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Terveydenhuollon palvelujen parantamiseen tähtäävän lainsäädännön vuoksi on syytä tarkastella, onko taloudellinen panostus ollut oikeassa suhteessa saavutettuihin etuihin.
Viimeisen viiden vuoden aikana lainsäädännön kehitys on yksityisyyden suojan toteuttamisessa vaatinut terveydenhuollossa merkittäviä taloudellisia panostuksia. Lainsäädännön asettamat vaatimukset tietojärjestelmille ja lainsäädännön jatkuvat muutokset ovat vaatineet mittavia järjestelmähankintoja sekä terveydenhuollon henkilökunnan runsasta kouluttamista. Samaan aikaan kuitenkin tietosuojan toteuttamisesta on tehty vaikeaa sekä kansalaisille että viranomaisille.
Yksityisyyden suoja on ja on ollut merkittävä osa hyvää ammattitapaa, koska tietosuoja on aina ollut perusta terveydenhuollon toiminnalle. Lainsäädäntömuutokset eivät ole tuoneet merkittävää lisäarvoa yksityisyyden suojan toteutumiseen. Käyntimäärät terveydenhuollossa ovat viime vuosina lisääntyneet. Samalla käynnit potilasasiakirjoissa potilaan hoidon järjestämiseksi ja hoitamiseksi lisääntyvät. Samaan aikaan väärinkäytökset eivät ole kuitenkaan lisääntyneet. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä kymmenen vuoden aikana lainvastaisia käyttöjä on ollut yksi tai ei yhtään vuodessa. Riski on siis täysin olematon. Johtopäätöksenä voidaan todeta, ettei lainsäädäntömuutoksilla eikä niistä johtuvilla taloudellisilla panostuksilla ole voitu enää parantaa yksityisen suojan toteutumista.
Henkilöllä on oikeus kieltää potilastietojensa käyttäminen häntä hoidettaessa julkisessa terveydenhuollossa. Kielto-oikeus voi johtaa tilanteisiin, joissa potilasta hoidetaan hätätilanteessa tiedolla, josta puuttuu merkittävä ja olennainen osa. Tilanne saattaa johtaa potilaan terveyden olennaiseen heikkenemiseen, lopulliseen terveyshaittaan tai jopa kuolemaan. Henkilön asema julkisen terveydenhuollon palvelujen kohteena tulisi pohtia uudelleen. Tässä pohdinnassa tulisi ottaa huomioon perusoikeuksien keskinäinen järjestys. Potilastietojen käyttämistä koskeva kielto-oikeus tulisi poistaa ja korvata laajalla informaatiovelvollisuudella. Riittävä potilastietojen käyttämistä ja luovuttamista koskeva lainsäädäntö on jo olemassa. Lisäksi Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö tulisi yhtenäistää.
|
topic |
yksityisyyden suoja tietosuoja henkilötieto potilastieto perusoikeudet potilaan kielto-oikeus |
url |
https://journal.fi/finjehew/article/view/49622 |
work_keys_str_mv |
AT johannasorvettula tietosuoja |
_version_ |
1721516281704742912 |